lauantai 26. maaliskuuta 2011

Kannanotto lasten ja nuorten liikkumisen puolesta

” Tää on kivaa”

Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.  Olympialaisten motto pitää sisällään kaikki liikkujan haaveet ja  tavoitteet .
Meillä kaikilla on tavoite tulla paremmaksi ja saman mahdollisuuden aikuinen toivoo antavansa myös lapselleen. On kuitenkin hyvä yhdessä  pohtia, millä ehdoilla haaveita voisi toteuttaa.
Jokaisella – niin lapsella kuin aikuisellakin – tulisi olla  mahdollisuus itse tehdä päätös liikuntaharrastuksen aloittamisesta,  jatkamisesta ja lopettamisesta. Oma arvomaailma sekä halu ja tahto liikkua vaikuttavat päätökseen.
Lasten liikunnassa on olennaista, että lapset saavat kokemuksia  erilaisista asioista ja lajeista. Monipuoliseen harrastamiseen liittyvät elämykset ja kokemukset – niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Nämä jäävät lapsen mieleen. Se, miten tapahtumiin reagoidaan aikuisen tai joukkuekavereiden näkökulmasta vaikuttaa  ilmapiiriin, yhteishenkeen ja lapsen fiiliksiin olla mukana harrastuksessa. Asioita koetaan yhdessä ja myös tiukoissa tilanteissa vaikeudet voitetaan hyvällä ryhmähengellä. Ihanteellisinta olisi, jos ryhmässä heräisi ajatus siitä, että kukin tekee töitä omasta tahdostaan, kehittymisen halusta ja liikunnan ilosta.
Lapsi liikkuu luonnostaan ja tätä ominaisuutta pitää koululaitoksen kannustaa. Tunti liikuntaa päivässä on tavoite joka olisi sekä yksilöllisesti että kansanterveydellisesti hieno juttu.
Joskus Lapsi kokee, että ”Tää ei oo enää mun juttu, tää ei oo enää  hauskaa”. No mitä sitten? Täytyyhän sinulla joku harrastus olla!
Harrastuksia ja liikuntamahdollisuuksia on paljon. Vanhemmat ovat  tutustuttaneet lapsensa yhdessä liikkuen perinteisiin talvi- ja  kesälajeihin. On opeteltu uimaan, hiihtämään, luistelemaan ja  liikkumaan luonnossa.
Liikkumisen kipinä on sytytetty – nyt nuori hakee taidon oppimista ja paremmaksi kehittymistä kaveripiirissä. Porukasta voi kehittyä yhteisö, jonka ensisijainen tavoite on tarjota jäsenilleen liikkumisen ilo. Kaverit luovat toinen toisilleen tarpeen kokoontua säännöllisesti liikkumaan, kasvamaan ja kehittymään tasapainoisiksi elämänmyönteisiksi yksilöiksi. Onnistumisen kokemuksia löydetään omaehtoisen liikkumisen kautta valvotuissa olosuhteissa lumilauta kouruissa, skeitti rampeilla, oman porukan fudis- ja salibandy harkoissa ja Parkourpuistossa. Isompi opettaa pienempää ja tehdään yhdessä!
Vanhemmat ovat positiivisen ongelman edessä – mitä teen kaikella tällä vapaa-ajalla, kun lapseni pyöräilee itse harkkoihin! No, voinhan itsekin hakeutua omiin harkkoihin … Tää on kivaa!
Vanhemmat ja isovanhemmat voivat jatkaa liikunnan iloa läpi elämän. Itsekseen ja lasten sekä lastenlasten kanssa. Eikä sekään huono ajatus ole että kotitalousvähennys laajennettaisiin kattamaan vanhusväestön ohjatut liikuntapalvelut.

Liikuttavaa kevättä

Tuire Rinta
Motoriikka- ja Liikuntakeskus Spurtti Järvenpää ja Kerava


Kari Järvenpää                      
Kansanedustajaehdokas        
Uusimaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti