Ikiviikarin vipuvarret vetreiksi

Liikkuvuus on tärkeä elementti toimintakykymme kannalta. Venytellen varsi vetreäksi vanhempanakin, on sanonta johon kannattaa uskoa ja luottaa. Iän myötä nivelten liikkuvuus vähenee, lihasten ja jänteiden elastisuus heikkenee. Tätä vastaan on ILO taistella. Tiedämme, että rajoittunut liikkuvuus hankaloittaa joka päiväistä elämäämme. Kireiden niska- ja hartiaseudun lihasten laukeaminen parantaa pään ja rintarangan alueen ryhtiä. Selkävaivat helpottuvat selän ja lantion alueen liikkuvuuden lisääntyessä.

Huh - onpas vähän pelottavaa tekstiä! Mutta ei hätää, avaimet ovat sinulla! 

Olet itse paras asiantuntija oman kehosi liikkuvuuden osalta. Tiedät parhaiten missä kiristää, milloin kiristää ja kuinka paljon kiristää. Liikkuvuusharjoittelun ja Venyttelyn lähtökohtana tulee olla sinun päivittäiset tuntemuksesi ja tottumuksesi. Mieti itsellesi sopivin ajankohta venytyksille. Rentouta ja venytä kehosi varovasti yhä pidemmäksi. Hengitä syvään ja keskitä ajatuksesi tiukalta tuntuvaan lihakseen. Venyttelyn tulee tuntua hyvältä ja nautinnolliselta. Välttämättä se ei tunnu siltä heti alussa mutta – ajan myötä kyllä! Kärsivällisyyttä. Opit nauttimaan venyttelystä – usko vaan!

Nyt tuli rauha ... eli ohjaan menopeliäni sittenkin itse!

Venyttely on osa arkipäiväämme. Siivouksen ja muun puuhastelun ohessa kurotamme itseämme ylös korkeuksiin, pitkin vipuvarsin ja kyljin. Moppaamme laajoin liikkein tukikorsetti tukevasti tukien. Näillä päivittäis toteutuksilla estämme samalla yltiöpäisen siivouspuuskamme aiheuttamat lihaskivut ja jäykkyydet. Pysymme koko ajan niskan päällä omien lihastemme ja nivelistömme suhteen. Älä luulekaan että vielä voitat minut! Oma aktiivisuuteni antaa minulle puhtia ja jaksamista valmistautuessamme tulevaan kesään.

Kuuntele kehoasi ja nauti. Valmistaudut tulevan kevään uusiin lajihaasteisiin.

Tämä oli tämän päivän "julistus". Venyen ja Nautiskellen!

Liikunnan ammattilaisen oma jaksaminen

Onko suutarin lapsella kengät?

”Jaksaa jaksaa, vielä viimeiset toistot! Hienosti menee!” Ohjaajan kannustava ääni ja pirteä hymy auttavat jaksamaan viimeiset rutistukset ja antamaan vielä loputkin voimanrippeet rääkätystä kehosta. Väsyneet, mutta onnelliset asiakkaat lähtevät suihkuun, ohjaaja pyyhkäisee ylimääräiset hiet otsaltaan ja alkaa ottaa uusia asiakkaita vastaan. Vuorossa on päivän kolmas tunti, pari vielä jäljellä. On monenlaista jumppaa, kuntonyrkkeilyä, spinningiä ja vaikka mitä. Ohjaajat näyttävät monen silmissä viimeisen päälle timmatuilta Duracel-pupuilta, joiden kehossa väsymys ei tunnu. Todellisuudessa jokainen fyysinen ponnistus ja kulutettu energia vaikuttavat kehoon ja palautumisen tarpeeseen. Hyväkuntoisinkin kroppa tarvitsee aikaa palautua kovasta fyysisestä ponnistuksesta, säännöllisesti!

Tarkkojen ja käytännöllisten tutkimusmenetelmien puuttuessa niin liikunnan ammattilaisen, kuntoliikkujan kuin tavallisen työntekijän kuormitustilan todentamisessa on jouduttu usein tyytymään pelkkään subjektiiviseen arvioon: ”Miltä harjoitus tai työtehtävä tuntui, olenko minä kuormittunut vai voinko jatkaa vielä pari päivää ennen palauttavaa jaksoa?” Enää niin ei tarvitse olla, sillä nyt ohjaajien elimistön kuormitustila voidaan todentaa sykemittauksen avulla, jonka Firstbeatin edistyksellinen sykeväliteknologia mahdollistaa. Viikari hankkeessa mukana olevat ohjaajat pilotoivat mittausta ja  tavoitteena on saada faktaa liikunnan ammattilaisen omasta työhyvinvoinnista ja kunnosta muutenkin kuin ”mutu”- tuntuman kautta.

Firstbeat Technologies Oy on jyväskyläläinen sykeväliteknologian kehittämiseen erikoistunut asiantuntijayritys. Firstbeatin kehittämien tuotteiden avulla sydämen sykevälimittauksesta pystytään tuottamaan tarkkaa ja monipuolista tietoa kehon kuormittumisesta ja elämäntapojen terveysvaikutuksista. Yrityksen taustalla on pitkäaikainen tutkimustyö, jossa professori Heikki Ruskon johdolla on selvitetty jo yli 20 vuoden ajan ihmisen fysiologisen mittauksen menetelmiä ja sovellusalueita. Lisää yrityksestä ja tuotteista www.firstbeat.fi.

Ohjaajapilotissa 20 alan ammattilaista, joiden työnkuvat vaihtelevat lasten,aikuisten ja ikääntyvien ohjaustehtävissä. Seurannan kautta mitataan työn rasittavuuttaja siitä palautumista.

Työyhteisön hyvinvointi ja vahvuuksien löytäminen

Liikunnan ammattilaisen keinot madaltaa työyhteisössä liikkumattomien kynnystä ja lisätä liikuntaa työikäisillä! Niin mistä ne löytyy?

Lähdetään aloitusruudusta: Perusliikkeet ovat taitoja, jotka on opittu ja koettu elämän eri vaiheissa. Perusliikkeet ovat pyramidin pohja, jonka päälle olemme rakentaneet erityistaitoja ja –osaamista. Olemme vahvoja uskossamme – tämä menopeli taitaa ja osaa jo nuo temput!

Perusliikkeet ovat jokapäiväisiä käytännön taitoja, joita emme saa unohtaa elämän missään vaiheessa. Ihminen on luotu liikkumaan monipuolisesti ja vain perusliikkeiden jatkuvalla tekemisellä ja toistamisella varmistamme kehon luonnollisen toiminnan. Perusliikkeet ovat oleellinen osa jokaista harjoittelua. Mottomme ILO – Innostu, Liiku, Onnistu antaa meille luvan jatkuvaan leikittelyyn.  Perusliikkeet liitetään alkuverryttelyyn leikin ja kisailun avulla, ei vain Junnuviikareilla vaan kaikilla Viikareilla! Ikiviikari, älä luovu oikeudestasi leikkiin!

Menopelisi mittariin on kertynyt jo kilometrejä. Kuinka paljon? Se ei riipu vuosimallista vaan jokaisen omasta ajotavasta. Kaasujalalla on ollut monenlaista tehostajaa – tennarit, lenkkarit, monot, pläägät, luistimet, rullikset, räpylät  ja kaikenlaiset vapaa-ajan sekä arki- ja juhlakengät siihen vielä lisäksi. Mutta miten ihanaa onkaan talven jälkeen astella kesänurmella avojaloin. Se tunne kihelmöi sisältäpäin. Tiesithän, että perusharjoitteet suositellaan tehtäväksi avojaloin. Miksi?  Ihminen aistii jalkapohjan kautta tietoa omasta kehosta ja ympärillä olevista olosuhteista. Aistimukset kulkevat aivoihin jatkuvana virtana myös muiden kehonosien kautta. Aivot jäsentävät sinne tulevat aistimukset ja siten liikkuminen, oppiminen ja kehon tarkoituksenmukainen käyttäminen mahdollistuu. Aistimusten virtaus ei muuta suuntaansa vaikka olisimme kuinka taitavia liikkujia tai Ikiviikareita. Jotkut asiat vain ovat ja pysyvät!

Perusliikkeet ja liikkuminen tuovat mielihyvää. Ihminen etsii luonnostaan uusia haasteita juoksemalla yhä kovempaa, hyppäämällä yhä korkeammalta ja kierimällä yhä enemmän.

Tekemällä ja kokeilemalla ihminen oppii hallitsemaan kehoaan ja suoriutumaan monimutkaisistakin motorisista harjoituksista ja niiden yhdistämisestä kaiken ikäisenä. Monipuolisten harjoitteiden kautta kehittyvät myös tasapaino, liikkuvuus, silmä-käsi, silmä-jalka yhteistyö.

Näillä eväillä ja yhteistyöllä fysioterapian ja työterveyshuollon kanssa liikunnan ammattilaiset voivat viedä omaa osaamistaan työyhteisöihin!

Kannanotto lasten ja nuorten liikkumisen puolesta

” Tää on kivaa”

Citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.  Olympialaisten motto pitää sisällään kaikki liikkujan haaveet ja  tavoitteet .
Meillä kaikilla on tavoite tulla paremmaksi ja saman mahdollisuuden aikuinen toivoo antavansa myös lapselleen. On kuitenkin hyvä yhdessä  pohtia, millä ehdoilla haaveita voisi toteuttaa.
Jokaisella – niin lapsella kuin aikuisellakin – tulisi olla  mahdollisuus itse tehdä päätös liikuntaharrastuksen aloittamisesta,  jatkamisesta ja lopettamisesta. Oma arvomaailma sekä halu ja tahto liikkua vaikuttavat päätökseen.
Lasten liikunnassa on olennaista, että lapset saavat kokemuksia  erilaisista asioista ja lajeista. Monipuoliseen harrastamiseen liittyvät elämykset ja kokemukset – niin positiiviset kuin negatiivisetkin. Nämä jäävät lapsen mieleen. Se, miten tapahtumiin reagoidaan aikuisen tai joukkuekavereiden näkökulmasta vaikuttaa  ilmapiiriin, yhteishenkeen ja lapsen fiiliksiin olla mukana harrastuksessa. Asioita koetaan yhdessä ja myös tiukoissa tilanteissa vaikeudet voitetaan hyvällä ryhmähengellä. Ihanteellisinta olisi, jos ryhmässä heräisi ajatus siitä, että kukin tekee töitä omasta tahdostaan, kehittymisen halusta ja liikunnan ilosta.
Lapsi liikkuu luonnostaan ja tätä ominaisuutta pitää koululaitoksen kannustaa. Tunti liikuntaa päivässä on tavoite joka olisi sekä yksilöllisesti että kansanterveydellisesti hieno juttu.
Joskus Lapsi kokee, että ”Tää ei oo enää mun juttu, tää ei oo enää  hauskaa”. No mitä sitten? Täytyyhän sinulla joku harrastus olla!
Harrastuksia ja liikuntamahdollisuuksia on paljon. Vanhemmat ovat  tutustuttaneet lapsensa yhdessä liikkuen perinteisiin talvi- ja  kesälajeihin. On opeteltu uimaan, hiihtämään, luistelemaan ja  liikkumaan luonnossa.
Liikkumisen kipinä on sytytetty – nyt nuori hakee taidon oppimista ja paremmaksi kehittymistä kaveripiirissä. Porukasta voi kehittyä yhteisö, jonka ensisijainen tavoite on tarjota jäsenilleen liikkumisen ilo. Kaverit luovat toinen toisilleen tarpeen kokoontua säännöllisesti liikkumaan, kasvamaan ja kehittymään tasapainoisiksi elämänmyönteisiksi yksilöiksi. Onnistumisen kokemuksia löydetään omaehtoisen liikkumisen kautta valvotuissa olosuhteissa lumilauta kouruissa, skeitti rampeilla, oman porukan fudis- ja salibandy harkoissa ja Parkourpuistossa. Isompi opettaa pienempää ja tehdään yhdessä!
Vanhemmat ovat positiivisen ongelman edessä – mitä teen kaikella tällä vapaa-ajalla, kun lapseni pyöräilee itse harkkoihin! No, voinhan itsekin hakeutua omiin harkkoihin … Tää on kivaa!
Vanhemmat ja isovanhemmat voivat jatkaa liikunnan iloa läpi elämän. Itsekseen ja lasten sekä lastenlasten kanssa. Eikä sekään huono ajatus ole että kotitalousvähennys laajennettaisiin kattamaan vanhusväestön ohjatut liikuntapalvelut.

Liikuttavaa kevättä

Tuire Rinta
Motoriikka- ja Liikuntakeskus Spurtti Järvenpää ja Kerava


Kari Järvenpää                      
Kansanedustajaehdokas        
Uusimaa