Olemme Sinua varten

Liikunnan ja hyvinvoinnin tulevaisuuden linjat ja arvot ovat yhteydessä koko yhteiskunnan kehitykseen ja  muutoksiin. Liikunnan tulevaisuuskuvaa määritellään Liikunta 2025-tutkimuksessa kaksijakoisesti.: liikunta yksilökeskeisessä yhteiskunnassa ja liikunta yhteisöllisesti suuntautuneessa yhteiskunnassa. Tutkimustulosten avulla voidaan peilata tämänhetkistä toteutunutta liikunta- ja hyvinvointi tilannetta sekä arvioida kehityksen suuntaa.

Järvenpäässä on ryhdytty omannäköiseen toteutukseen  kehittämällä laadukasta kehon ja mielen kokonaisvaltaista terveys- ja hyvinvointipalvelua. Yhteistyössä ovat mukana kahdeksan yritystä, julkishallinto ja muita yksittäisiä toimijoita. Tavoitteenamme on saada Järvenpäästä Suomen tervein kaupunki.

X8 yritykset ovat KuntoSalus, Spurtti, Keski-Uudenmaan tanssiopisto KETO, Bodybow, Sansol, FysioSalus,, Canelican ja Korvalääkärikeskus Aino.
 

Kehon ja mielen hyvinvointi vaikuttaa  kokonaisvaltaiseen kehitykseen: itsetuntoon, luonteen kehittymiseen, sosiaalisuuteen ja fyysiseen minäkuvaan. Liikuntaharrastuksella on merkittävä rooli  fyysisen kunnon, kehityksen ja kasvun tukemisessa kaiken ikäisillä ihmisillä. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä liikunnan toteutuksesta ensisijaisesti hauskaa ja nautinnollista. Kilpailu ja kisailu kulkevat siinä rinnalla, mutta eivät harrastuksen tärkeimpinä tekijöinä.

Yhteistyö on  herkkä alue, jossa vähäinenkin epävarmuus tai kielteinen tunne saa yhteistyön heikkenemään. Myönteisellä vahvistamisella voidaan saada yhteistyötä tuottava käyttäytyminen lisääntymään. Arvostamme ja kunnioittamme toinen toistamme .

Uskomme yhteistyön voimaan. Tavoitteenamme on laaja verkostoituminen eri tahojen kanssa kaikilla toimintamme sektoreilla. Yhteistyön avulla pystymme tarjoamaan keski-uusimaalaisille laajan ja laadukkaan harrastusmahdollisuuden
eettisesti kestävän toiminnan periaatteita noudattaen.

Toimintamme rakentuu asiakastyytyväisyyden ja jatkuvan kehittämisen pohjalle
Henkilökuntamme  huolenpito, turvallisuus ja vastuunkanto asiakkaistamme on toimintamme vankka perusta.

Toiminnallamme haluamme tuottaa  monella tapaa iloa ja hyvinvointia perheiden elämään.

Iloista ja toiminnallista syyskautta  - Olemme Sinua varten http://www.x8.fi/

Tähän ei ole yhtä oikeata vastausta

Niinpä - lapsella ei ole liikkumiseen liittyen minkäänlaista hyötymotivaatiota. Ei ainakaan sisäsyntyisesti. Joskus kyllä luulen kuulleeni lapsen suusta, että minun pitää liikkua jotta minulle tulisi parempi kunto. Mutta se ei vain kuulostanut kovin uskottavalta lapsen ajatukselta.

Elämme sitä aikaa vuodesta, että salien ovet käyvät tiuhaa tahtia. Sitä on kiva katsella ja nähdä ne määrätietoiset askeleet. Nyt minä kyllä aloitan kunnon kohennuksen. Tällä viikolla olenkin ollut salilla jo kolme kertaa ... eletään torstaipäivää, tänään siis jo neljäs. Ja tällä innolla jatketaan kaksi viikkoa. Sitten alkaa hiipuminen ja katoaa motivaatio ... ei edes hyötymotivaation sanoma lukemattomissa aikakausilehdissä tahdo riittää. Väsyttää, ei vaan jaksa. Liika on liikaa näin äkkiseltään!

Nyt kun eletään sitä ensimmäisen viikon neljättä salipäivää, kelataan filmiä hiukan taaksepäin - se voidaan vielä tehdä ettei tapahtuisi tuota hiipumista. Mietitään sitä motivaatiota - ilomotivaatiota ei vain hyötymotivaatiota. Innostutaan liikkumiseen ja kuntoiluun liittyvistä artikkeleista, mutta luetaan niitä vähän rivien välista. Lähdetään siitä mitä minä itse haluan - Jos ajattelemme lapsen mielin, haluaisimme välillä vain olla, leikkiä ja peuhata. Tässäpä hyvä lähtökohta - lähdetään tästä.

Kyllä, masu pullottaa ja kaikki herkut voi helposti ohittaa - tuli tuossa juhlapyhien aikana huolehdittua riittävästä hiilihydraattimäärästä. Eli se ongelma poissa. Haluan voida paremmin ja helpointa on aloittaa niistä päivittäisistä valinnoista mitä suuhumme pistämme. Hyvä olo on jo riittävä motivaatio valintoihimme ... on kyse omasta hyvästä olosta.

Kaveri lähtee sparraamaan. Yhdessä lähdetään haukkaamaan raitista ilmaa reippaalle kävelylle ja samalla "jaetaan informaatiota", jutellaan ja höpötellään. Mieli ja keho virkistyy. Molemmilla onkin ne salikortit, mitäs jos huomenna olisi salipäivä? Sovittu, mutta sitten ilman suorittamista - nautiskellen ja rauhallisesti aloittaen. Tulipa euforinen olo - minäs päivänä uudelleen. Viikonloppuna. Ok. Ja näin ne viikot jatkuvat neljä-kahdeksan-kaksitoista ... jo kolme kuukautta ja edelleen tuntuu hyvältä. Tosi raikas olo eikä väsytä.

Tähdätään tähän!

... Ja vielä hyvän olon hetki tältä päivältä. Tapasin kaverini, joka oli eilisen jumpan jäljiltä vielä hymyssä suin, pienikin nauru vain tuntui vatsalihaksissa juuri niissä, jonka alla se masu köllöttää. "Varasin jumpan jo ensi viikollekin, että varmasti pääsen ettei ehdi täyttyä" jumppa oli motivoinut ja sitä pitää saada ensi viikolla lisää. Näillä mennään kohti kevättä - ILOmotivaatiolla. Iloa Elämään!

Hajanaisin ajatuksin ja toivein siitä, että nyt alkanut liikkumisinto jatkuisi ja kestäisi. Eletään maltilla ja nautitaan hetkistä.

t. Tuire

Lapsen positiivinen energia ja leikki

Kun toiminnassa on mukana lapsia, on ilmassa silloin energiaa. Ja usein se ilmenee liikuntatarpeena.
Lapsella on tarve hengästyä ja tuntea tekemisen riemu, tarve kehittää voimia ja taitoja kavereiden kanssa.

Liikkumisen tarvetta voidaan arvioida jo katsomalla, miten luonnossa vapaana liikkuvat eläimet toimivat. Pennut ovat ennen aikuisikää liikkeellä lähes kaiken valveillaoloaikansa - kisaillen ja painien keskenään. Se on hauskaa puuhailua ilman kiirettä ja suorituspaineita. Näin toimii myös ihmisen lapsi luonnostaan - kasvua ja kehittymistä tapahtuu erilaisten ponnistelujen, liikumisen ja onnistumisten kautta.

Ja sitä paitsi eläimet herättävät lapsissa mielikuvia ja motivoivat helposti hieman väsyneenkin lapsen liikkumaan. Eläinten liikkeiden matkimista ei tarvitse sitoa johonkin tiettyyn tapaan, vaan mahdollistaa lapselle ilmaista itseään omalla tavallaan. Eläinten matkiminen auttaa erilaisten liikkumistapojen löytämistä. Liikutaan eri tasoissa, suunnissa, tilassa erilaisella voimalla ja nopeudella. Harjoitellaan monipuolisesti perusliikuntataitoja ... Alligaattorin ryömintä, Kenguruhypyt, Koiranpentujuoksu, Karhunkäynti, Pupuhypyt, Rapukäynti. Jo näillä leikeillä alkaa kivasti lauantaiaamuna viikonlopunvietto. Sallitaan lapselle leikki ja liikkuminen.

Lapsi elää leikin maailmassa. Lapsen kokonaisvaltaisessa kehityksessä sillä on merkittävä osuus. Lapsi voi piiloutua kuvittelemansa hahmon taakse ja kokeilla turvallisesti elämistä kyseisessä roolissa. Todellisuuteen palaaminen on helppoa, jos leikki ei tunnukaan kivalta.

Lapsen elämä on hyvin mustavalkoista, jossa "hyviläinen" ja "paholainen" ottavat mittaa toisistaan. Omassa leikissään lapsi on useimmiten voittajan roolissa. Yhteisleikissä, jossa leikinjohtajana on joku muu, lapsi voi joutua kokemaan myös häviäjän roolin. Tämä ei ole aina helppoa ja sitäkin pitää harjoitella.

Leikissä yhdistyvät kaikki kehityksen piirteet: liikkuminen, tunteet, ajattelu ja sosiaaliset suhteet. Leikkiessään lapsi on aktiivinen ja tavoitteellinen. Lapsi ei kuitenkaan leiki tietoisesti kehittyäkseen, vaan siksi, että leikki tuottaa hänelle tyydytystä, huvia ja iloa.

Näin me aikuisetkin voisimme vastaanottaa tulevan huomisen. Ota haaste vastaan ... kohdataan oma liikkumistarpeemme omilla ehdoilla ja pienellä pilkkeellä! Liikkuminen tuo meille takaisin palan lapsuutta ja leikkimielisyyttä. Eipä oo huonompi juttu!

Golfarin kesäharjoittelu

Tule testaamaan liikkuvuutesi ja kehonhallintasi ennen kauden alkua Järvenpään Spurttiin 20.4.2012. Saat samalla itsellesi pieniä vinkkejä nautinnollisempaan golfkesään! www.bodybow.fi

Kauden päättäjäisjuhlat Spurtissa

Keravan ja Järvenpään Spurtissa voit viettää hauskat ja mieleenpainuvat liikunnalliset kauden päättäjäisjuhlat joukkueellesi tai luokallesi. Ole yhteydessä www.spurtti.fi

Liikunnan avulla kasvamista lapsen maailmassa

Liikuntaharrastus vaikuttaa lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen: itsetuntoon, luonteen kehittymiseen, sosiaalisuuteen ja fyysiseen minäkuvaan. Liikuntaharrastuksella on merkittävä rooli lapsen kehityksen ja kasvun tukemisessa. Tämän vuoksi on tärkeää tehdä liikunnan toteutuksesta ensisijaisesti hauskaa ja nautinnollista nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailu ja kisailu kulkevat siinä rinnalla, mutta eivät harrastuksen tärkeimpinä tekijöinä.

Tärkein tekijä, joka saa lapset innostumaan harrastuksesta, on hauskuus. Vanhemmille ja ohjaajille  tästä vielä muistutusta, jos haluamme kasvattaa lapsista elinikäisiä liikkujia. Lapset ovat innokkaita saamaan uusia kavereita, pelaamaan, oppimaan uusia taitoja ja parantamaan fyysistä kuntoaan, mutta he haluavat, että koko tapahtumaketju on ennen kaikkea hauskaa.

Lapsen sosiaalisen käyttäytymisen ohjaamisessa tavoitteena on sallitun ja hyväksyttävän käytöksen lisääntyminen ja tilanteeseen epäsopivan käytöksen väheneminen. Ohjaaja havainnoi lasten/ryhmän käyttäytymistä ja tarvittaessa puuttuu siihen. Lisäksi lapsille tarjoutuu mahdollisuus ottaa mallia / ”kopioida” ohjaajan toimintaa.

Eettisten arvojen sisäistäminen ja toisen ihmisen kunnioittaminen vaativat kasvualustakseen yksilöiden välisen positiivisen vuorovaikutuksen. Ihmissuhteita edistävässä kommunikaatiossa tulee kiinnittää erityistä huomiota tunteiden havaitsemiseen ja niiden tunnistamiseen. Aikuisen omaa auktoriteettia korostava ja lapsen toimintaa jyrkästi rajoittava kasvatusote on lapselle ahdistava ja suorituspelkoa aiheuttava tekijä.

Yhteistoimintataitojen harjoittelussa oppilaan tulee saada selkeä palaute vuorovaikutus-toiminnoistaan. Kun lapsen käyttäytymistä vahvistetaan johdonmukaisesti ja positiivisesti, voidaan hänen sosiaalistumistaan ohjata toivottuun suuntaan.

Yhteistyö on sosiaalisesti herkkä alue, jossa vähäinenkin epävarmuus tai kielteinen tunne saa yhteistyön heikkenemään. Myönteisellä vahvistamisella voidaan saada yhteistyötä tuottava käyttäytyminen lisääntymään. Sosiaalisia taitoja opeteltaessa on syytä muistaa, että sitä käyttäytymistä, jonka halutaan jatkuvan, on vahvistettava aina, kun se on mahdollista.

Näitä kasvuntekijöitä ja arvoja toteutetaan myös Spurtin kesäleireillä. Tutustu Spurtin leirikesään sivuilla www.spurtti.fi

 

Utelias, oivaltava ja ajatteleva lapsi ja nuori

Lapsen kasvua voidaan tarkastella monesta eri näkökulmasta: fyysinen kasvu, motorinen kehitys, tiedollinen kehitys sekä tunne-elämän ja persoonallisuuden kehitys.

Me kuperkeikkamaisterit näemme lapsiperspektiivin usein jonkun mielestä kapea-alaisesti liikkumis näkökulmasta. Mutta puolustaakseni näkökulmaamme siinä on kyllä laajuttaa ja avaruutta perimään saakka, johon vaikuttavat geenit ja kypsyminen. Ympäristön vaikutus on iso ja erityisesti lähiympäristön. Oma kokemuksellinen minä - temperamentti, oma ainutkertainen tapa kokea, havaita ja tulkita on itse asiassa se juttu josta lähden nyt avaamaan tätä ajatuksen virtaa. 

Niin liikuntatuokiolla kuin muissakin kasvutilanteissa korostamme turvallisuuden, arvostuksen ja rakkauden merkitystä vuorovaikutuksessa ja kasvatuksessa. Parhaimmat edellytykset kasvaa tasa-painoiseksi aikuiseksi on lapsilla, jotka kokevat olevansa arvokkaita ja rakastettuja itsensä takia ja tietävät voivansa luottaa ympärillä oleviin läheisiin aikuisiin.

Lapset liikkuvat luonnostaan. Liikkuminen on keskeinen osa lapsen elämässä. Liikkumisen kautta lapselle tulee mahdollisuus oman kehon tuntemiseen uudella tavalla. Hän oppii ja oivaltaa liikkeen sivutuotteena ja ennen kaikkea hän saa useita onnistumisen kokemuksia.

Uteliaisuus ajaa lapsen, nuoren ja aikuisenkin tutkimaan ympäristöään: mittaamaan etäisyyttä, yltämään yhä pidemmälle, hyppäämään yhä korkeammalle ja ihmettelemään. Kasvava ja kehittyvä lapsi kasvattaa uteliaisuuttaan maailmaa kohtaan. Liike ja liikunta on väline, jonka avulla nämä tutkimusmatkat onnistuvat. Aikuinen antaa lapselle mahdollisuuksia ja lapsen luontainen uteliaisuus luo halun oppimiseen.

Lapsi ajattelee, tuntee ja oivaltaa. Kehonhahmotus opitaan. Oppiminen tapahtuu liikkumalla: tekemällä, kokeilemalla, juoksemalla, kierimällä ja hyppimällä. Sadat ja tuhannet toistot tutustuttavat liikkujan omaan kehoon ja sen toimintaan. Kokemus ohjaa lasta liikkeessä. Kun perusliikkeet ovat hallinnassa ja niitä on toistettu riittävän monta kertaa. Liikkeistä voidaan edetä vaikeampiin erityistaitoihin, jotka jo edellyttävät kehontuntemusta. Erityistaidot muokkaavat kehontuntemusta sitä kautta päästään liiketuntemukseen.

Kun nuori parkouraaja toteaa ”Minusta tuntuu että tiedän missä kohtaa minun pitää vetää jalkani kippuraan!”, kehontuntemus on jo niin pitkällä, että liikkuja tuntee liikkeen. Näiden signaalien eli viestien kautta liikkuja pystyy muuttamaan kehonosien liikettä siten, että liike tarvittaessa nopeutuu, hidastuu tai laajenee. Liiketuntemus on jo pidemmälle vietyä kehontuntemusta, joka voi kehittyä jokaiselle, mutta kehittyäkseen se vaatii paljon toistoja.

Lapsen ja nuoren tietoisuutta omasta kehosta voidaan kehittää kierien, liukuen, pomppien ja keinuen. Lapsi kokee ja aistii oman yhtenäisen  vartalonsa ja tuntee samalla vapaasti etenevän liikkeen yhteyden.

... Nyt on tulossa kevät ja kohta kesä - mahdollista lapselle monipuolinen liikkuminen - "Anna lapselle liikkumisen lahja"

Kevätterveisin Spurtin Kuperkeikkamaisterit